Kansaneläkelaitos antoi 26.4.2011 päätöksen, jolla A:lle myönnettiin eläkettä saavan korotettu hoitotuki.

A vaati eläkettä saavan ylintä hoitotukea myönnettäväksi. A vetosi jatkuvaan avun, ohjauksen ja valvonnan tarpeeseen ja sairaudesta aiheutuviin erityiskustannuksiin.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen.

Eläkettä saavan hoitotukeen on oikeus henkilöllä, jonka toimintakyvyn voidaan arvioida olevan sairauden, vian tai vamman vuoksi yhtäjaksoisesti heikentynyt vähintään vuoden ajan. Lisäksi edellytetään, että henkilön sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuu avuntarvetta tai ohjauksen ja valvonnan tarvetta taikka erityiskustannuksia.

 

Hoitotuki myönnetään ylimpänä hoitotukena, jos henkilön hoidon ja valvonnan tarve on yhtämittaista taikka sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuu erittäin huomattavia erityiskustannuksia 302,96 euroa kuukaudessa tai 3 635,52 euroa vuodessa vuonna 2011.

 

Henkilökohtaisilla toiminnoilla tarkoitetaan liikkumista, pukeutumista, ruokailua, sairaanhoidollisia toimenpiteitä tai henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimista ja muita näihin verrattavia toimintoja.

 

Ohjauksella ja valvonnalla tarkoitetaan henkilön tarvitsemaa opastusta ja silmälläpitoa henkilökohtaisissa toiminnoissa, välttämättömissä kotitaloustöissä ja asioinnissa kodin ulkopuolella tai toisen henkilön jatkuvaa varuillaoloa.

 

Erityiskustannuksilla tarkoitetaan toimintakyvyn heikentymisestä aiheutuvia tarpeellisia, ylimääräisiä ja jatkuvia kustannuksia siltä osin kuin henkilö vastaa niistä itse.

 

Selvitysten mukaan A:lla oli todettu vuonna 2003 tapahtuneen putoamistapaturman seurauksena neliraajahalvaus. A oli halvaantunut rintakehän yläosista alaspäin ja distaalisesti sormissa ei ollut aktiviteettia. A:n ylävartalo oli lihaksikas ja nivelistön liiketaajuudet hyvät. A tarvitsi yhden henkilön avun selviytyäkseen päivittäisistä toimistaan kuten yläraajojen pesuista, alavartalon pukemisesta ja wc-toiminnoista. A ruokaili itsenäisesti mutta tarvitsi ajoittain pilkkomisapua. A selviytyi osittain arjen toiminnoista, jos tavarat on asetettu helposti saataville. A tarvitsi pyörätuolista vuoteeseen ja takaisin siirryttäessä ajoittain apua. A tarvitsi apua vatsantoimituksessa, joka on kaksi kertaa viikossa. A:n rakko tyhjennettiin avustajan tai hoitajan katetroimana aamulla ja illalla. Väliaikoina rakko tyhjeni virtsankeräyssysteemiin. A pystyi liikkumaan manuaalipyörätuolilla itsenäisesti ja vaativammassa maastossa nelivetosähköpyörätuolilla. A pystyi ajamaan erikoisvarusteltua autoa.

 

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta katsoi, että A:lla on monissa henkilökohtaisissa toiminnoissa jokapäiväistä toisen henkilön aikaa vievää avuntarvetta. A:n hoidon ja valvonnan tarpeen ei kuitenkaan katsottu olevan yhtämittaista. A:lla oli muun muassa omaa toimintakykyä jäljellä selviytyäkseen osittain päivittäisistä toiminnoistaan. Siten A:lla ei ollut hoidon ja valvonnan tarpeen perusteella oikeutta saada ylintä hoitotukea.

 

A:n lääkekustannuksista voitiin hyväksyä korkeintaan sairausvakuutuslain mukainen lääkekatto 675,39 euroa vuodessa ja sairauden hoitoon liittyvistä matkoista matkakatto 157,25 euroa. Vammaispalvelun tai taksien omavastuita matkoista ei voitu hyväksyä, koska nämä vastasivat normaaleja asiointikustannuksia. A:n esittämät julkisen terveydenhuollon 54,80 euron kustannukset voitiin hyväksyä. Lisäksi sideharsolapuista ja käsidesistä aiheutui jonkin verran kustannuksia. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta katsoi, ettei sairauden tai vamman aiheuttamien jatkuvien kustannusten voitu arvioida nousevan vähintään ylimmän hoitotuen määrään eli 3 635,52 euroon vuodessa. Näin ollen A:lla ei ollut oikeutta eläkettä saavan ylimpään hoitotukeen kustannustenkaan perusteella.