Kansaneläkelaitos oli 12.1.2012 antamassaan päätöksessään katsonut, ettei A:n toimintakyvyn voitu arvioida alentuneen yhtäjaksoisesti vuoden ajaksi vammaistukeen oikeuttavassa määrin.

A oli vaatinut etuutta maksettavaksi sairaudesta aiheutuvan toimintakyvyn heikentymisen ja psykoterapiakustannusten perusteella.

Sosiaalituvan muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen.

Oikeus vammaistukeen on 16 vuotta täyttäneellä henkilöllä, jonka toimintakyvyn arvioidaan olevan sairauden, vian tai vamman vuoksi yhtäjaksoisesti heikentynyt vähintään vuoden ajan. Lisäksi perusvammaistukeen edellytetään, että henkilön sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuu olennaista haittaa ja jatkuvia erityiskustannuksia vähintään 85,93 euroa kuukaudessa vuonna 2011 / 89,18 euroa kuukaudessa vuonna 2012.

 

 

Vammaistukea myönnettäessä toimintakyvyn heikentymisellä tarkoitetaan henkilön jokapäiväisessä elämässään tarvitsemien toimintojen vaikeutumista sairauden, vian tai vamman takia.

 

A:n terveydentilasta saadun selvityksen mukaan hänellä oli todettu sosiaalinen jännittyneisyys, persoonallisuustason vaikeudet; itseään kohtaan vaativat piirteet ja toistuva vaikea-asteinen masennustila

 

Hakemuksen mukaan A ei tarvinnut apua tai ohjausta ja valvontaa liikkumisessa pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokailussa tai ruoanlaitossa, vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa, sairautensa hoidossa tai siihen liittyvissä toimenpiteissä eikä siivouksessa, vaatehuollossa tai asioinnissa kodin ulkopuolella. Selvityksen mukaan puoliso auttoi ja tuki asioiden hoitamisessa.

 

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta katsoi saadun selvityksen perusteella, että A:n toimintakyvyn ei voitu arvioida alentuneen yhtäjaksoisesti vuoden ajaksi, joten hänellä ei ollut oikeutta 16 vuotta täyttäneen vammaistukeen.