Kansaneläkelaitos oli 27.3.2012 antanut päätöksen, jossa se katsoin, ettei saadun selvityksen perusteella lasta voitu pitää oikeutettuna vammaistukeen. Astmaa sairastavan lapsen hoidosta ei katsota aiheutuvan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta, jos astma pysyy säännöllisellä kerran päivässä annettavalla lääkityksellä oireettomana.

A oli vaatinut lapselleen 16-vuotiaan vammaistukea edelleen myönnettäväksi. A:n mukaan lapsella oli kahdesti päivässä annettava lääkitys.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen.

Vammaistukeen on oikeus alle 16-vuotiaalla lapsella, jonka sairauteen, vikaan tai vammaan liittyvästä hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu vähintään kuuden kuukauden ajan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta verrattuna vastaavanikäiseen terveeseen lapseen. Vammaistuki myönnetään perusvammaistukena, jos edellä tarkoitettu rasitus ja sidonnaisuus on vähintään viikoittaista. Perusvammaistuen määrä on 89,18 euroa kuukaudessa vuonna 2012.

 

Astmaa sairastavan lapsen hoidossa tavanomaista suurempaa, terveen vastaavanikäisen lapsen hoidosta poikkeavaa rasitusta ja sidonnaisuutta voidaan katsoa aiheutuvan toisaalta säännöllisen astmalääkityksen toteuttamisesta, toisaalta sairauden pahenemisvaiheiden tai epätasapainossa olemisen aiheuttamasta muusta rasituksesta. Lasten astman hyvän lääketieteellisen hoitokäytännön tavoitteena on oireettomuus. Tähän pyritään useimmiten säännöllisesti tai vähintäänkin jaksoittain käytettävällä inhaloitavalla tulehduksenvastaisella lääkityksellä säätäen tarvittaessa annostelua hoito-ohjeiden mukaan. Säännöllisen inhaloitavan lääkkeen käytöstä aiheutuu tavanomaisesta hoidosta poikkeavaksi arvioitavaa rasitusta lähinnä vain pienillä lapsilla. Tärkein hoidon kuormittavuuden mittari ovat astman pahenemisvaiheet, joita esiintyy erityisesti alle 3-vuotiailla lapsilla. Pahenemisvaiheita hoidetaan tehostetulla tulehduksenvastaisella ja tarvittaessa otettavalla oireenmukaisella lääkityksellä (lyhytvaikutteinen avaava lääke). Pahenemisvaiheet voivat johtaa myös sairaalahoidon tarpeeseen. Vaikeana voidaan pitää astmaa, jossa esiintyy asianmukaisesta hoidosta huolimatta toistuvia, sairaalahoitoonkin johtavia pahenemisvaiheita, tai jota sairastavalla lapsella on jatkuvasti poikkeava keuhkojen toiminta ja lähes päivittäin toistuva avaavan lääkkeen tarve.  

 

Lapsen terveydentilasta saadun lääketieteellisen selvityksen mukaan hänellä oli todettu ei-allerginen astma.  

 

Saadun selvityksen mukaan lapsen keuhkoihin hengitettävää tulehduksenvastaista lääkitystä oli kyetty vähentämään yhteen annokseen päivässä. Hänellä oli tämän lisäksi montelukasti-lääkitys. Hän oli voinut hyvin, eikä hänellä juurikaan esiintynyt infektioita.  

 

Selvityksen mukaan lapsen sairaudesta ja kuntoutuksesta aiheutui kustannuksia poliklinikka- ja lääkärissä käynneistä 56,00 euroa ja lääkärin määräämistä lääkkeistä. 

 

Saadun selvityksen perusteella Sosiaaliturvanmuutoksenhakulautakunta katsoi, ettei lapsen voitu arvioida olevan sairauden, vian tai vamman johdosta vähintään kuuden kuukauden ajan siinä määrin hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen tarpeessa, että siitä aiheutuisi vähintään viikoittaista tavanomaisesta poikkeavaa rasitusta ja sidonnaisuutta. Muutoksenhakulautakunta katsoi, ettei lapsi ollut oikeutettu alle 16-vuotiaan perusvammaistukeen.