Kansaneläkelaitos antoi 7.10.2019 päätöksen, jolla joustavaa hoitorahaa koskeva hakemus hylättiin, koska viikoittainen työaika ylitti 30 tuntia.

A vaati joustavaa hoitorahaa myönnettäväksi. Hän vetosi siihen, että teki töitä kolmena päivänä viikossa yhtensä 23-24 tuntia. Se, että hän oli kaksi päivää saldovapaalla, ei tarkoittanut sitä, että hän tekisi silloin töitä. Hänen mukaansa Kansaneläkelaitoksen ohjeistuksesta tai lainsäädännöstä ei löydy kohtaa, jonka mukaan edellytyksenä olisi tuntimäärän pienentäminen alle 30 tuntiin työsopimuksella.

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen.

Lapsen vanhemmalla tai muulla huoltajalla, joka osallistuu lapsen hoitoon, on oikeus saada joustavaa hoitorahaa:

1) 241,19 euroa kalenterikuukaudessa vuonna 2019, jos hänen keskimääräinen viikoittainen työaikansa on enintään 22,5 tuntia tai enintään 60 prosenttia alan tavanomaisesta kokopäivätyön työajasta; tai

2) 160,80 euroa kalenterikuukaudessa vuonna 2019, jos hänen keskimääräinen viikoittainen työaikansa on enemmän kuin 22,5 tuntia, mutta enintään 30 tuntia tai enintään 80 prosenttia alan tavanomaisesta kokopäivätyön työajasta.

A oli hakenut joustavaa hoitorahaa. Esitetyn työnantajan antaman todistuksen mukaan työtuntimäärä oli 34 tuntia viikossa ja palkka maksettiin täysimääräisenä. A oli kertonut työskentelevänsä haetun joustavan hoitorahan aikana alle 30 tuntia viikossa käyttäen samalla saldovapaata.

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta totesi, että sovittu työaika, jonka mukaan palkka maksettiin, oli kuitenkin edelleen 34 tuntia viikossa, eikä saldon kerryttäminen ja kertymän käyttö muuttanut keskimääräistä viikoittaista työaikaa siten, että joustavaa hoitoraha olisi A:lle myönnettävissä.