Kansaneläkelaitos antoi 26.3.2021 päätöksen, jolla A:lle oli myönnetty tartuntatautipäiväraha ajalle 18.1.2021 – 1.2.2021 määrältään 136,37 euroa päivässä. Tartuntatautipäivärahan määrä perustui työnantajan ilmoittamaan ansionmenetykseen 1 772,76 euroa. Päätöksessä todettiin, että ansionmenetykseksi ei katsota verohallinnon päätöksen mukaisia verovapaita korvauksia, kuten kokopäivärahoja 528 euroa eikä kilometrikorvauksia 360,80 euroa.

A vaati ansionmenetyksen korvaamista täysimääräisesti ja ennakonpidätyksen määrän tarkistamista. A vetosi siihen, että hänen ansionsa muodostuvat tehdyistä tunneista, päivärahasta sekä kilometrikorvauksista. Päiväraha ja kilometrikorvaukset ovat suuri osa ansioita. Siksi hän tekee reissutyötä. A oli tyytymätön myös siihen, että häneltä oli vähennetty ennakonpidätystä tartuntatautipäivärahasta palkan veroprosenttia suuremman prosentin mukaan.

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta jätti valituksen tutkimatta verotuksen osalta. Muilta osin valitus hylättiin.

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta ei ole toimivaltainen verotuksen osalta.

Tartuntatautipäivärahaa maksetaan ansionmenetyksen korvaamiseksi vakuutetulle, joka tartuntataudin leviämisen estämiseksi on määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin.  Tartuntatautipäiväraha määräytyy sen työ- tai virkasuhteen palkan perusteella, jonka vakuutettu saisi, ellei häntä olisi tartuntatautilain nojalla määrätty olemaan poissa ansiotyöstään, eristettäväksi tai karanteeniin.

Palkkana pidetään ennakkoperintälain (1118/1996) 13 §:ssä tarkoitettua ennakonpidätyksen alaista palkkaa, palkkiota ja korvausta, urheilijan palkkiota, rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain (627/1978) 4 §:ssä tarkoitettua palkkaa ja mainitun lain 3 §:ssä tarkoitettua esiintyvän taiteilijan sekä urheilijan henkilökohtaista korvausta, tuloverolain (1535/1992) 77 §:ssä tarkoitetusta ulkomaantyöskentelystä saatua ennakkoperintälain 13 §:ssä tarkoitettua ennakonpidätyksen alaista palkkaa, vakuutuskassalaissa (1164/1992) tarkoitetun sairauskassan maksamaa täydennyspäivärahaa ja työsuhteessa saatuja palvelurahoja. Palkkana pidetään myös sellaista työstä suoritettavaa vastiketta, joka on sovittu osaksi tai kokonaan hyvitettäväksi tuloverolain 33 b §:n 3 momentissa tarkoitettuna työpanokseen perustuvana osinkona.

Valituksenalaisella päätöksellä Kansaneläkelaitos oli myöntänyt A:lle tartuntatautipäivärahan ajalle 18.1.2021–1.2.2021 (13 arkipäivää).

A:n työnantaja oli ilmoittanut, että ajalla 18.1.2021–1.2.2021 A:lle oli aiheutunut ansionmenetystä seuraavasti: ennakonpidätyksen alainen palkka 1 772,76 euroa, kokopäivärahat 528,00 euroa ja kilometrikorvaukset 360,80 euroa, yhteensä 2 661,56 euroa.

Valituksenalaisella päätöksellä tartuntatautipäivärahan määrä oli perustunut ansionmenetykseen 1 772,76 euroa eli 1 772,76 e : 13 ap = 136,37 euroa arkipäivältä.

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta totesi, ettei valituksenalaisen päätöksen muuttamiselle ollut perusteita. Palkan lisänä maksettavat verovapaat korvaukset, kuten päiväraha tai kilometrikorvaukset, eivät ole sairausvakuutuslaissa tarkoitettua ansionmenetystä.