Kansaneläkelaitos antoi 27.5.2021 päätöksen, jolla A:lle oli myönnetty asumistuki yhden aikuisen ja kahden lapsen muodostamalle kolmen henkilön ruokakunnalle.

A vaati suurempaa asumistukea. Hän vetosi siihen, että asunnossa asui vuoroviikoin myös kolmas lapsi B ja hänkin tarvitsi omaa tilaa. Lapsilla oli ääniherkkyyttä, jonka vuoksi heillä oli oltava omat huoneet. Lisäksi toimintaterapeutti oli aloittamassa kotikäynnit.

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen.

Ruokakunnalla on oikeus saada asumistukea 80 prosenttia siitä laissa säädettyjen hyväksyttävien, mutta enintään laissa tarkoitettujen enimmäismääräisten asumismenojen määrästä, josta on vähennetty ruokakunnan tulojen mukaan määräytyvä perusomavastuuosuus.

Samassa asunnossa pysyvästi asuvat henkilöt kuuluvat samaan ruokakuntaan. Samaan ruokakuntaan kuuluvat aina samassa asunnossa asuvat aviopuolisot tai avopuolisot, heidän alaikäiset lapsensa sekä keskenään suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa olevat sukulaiset.

Vakiintuneen soveltamiskäytännön mukaan vuoroasumistilanteissa lapsen kuuluminen ruokakuntaan määräytyy aina lapsen vakinaisen väestötietojärjestelmään merkityn osoitteen perusteella.

Enimmäisasumismenot määräytyvät ruokakunnan koon ja asuinkunnan mukaan. Kunnat on jaettu neljään ryhmään. Lapua kuuluu neljänteen kuntaryhmään, jossa kolmen hengen ruokakunnan enimmäisasumismenot vuonna 2021 ovat 657 euroa kuukaudessa.

Jos ruokakuntaan kuuluu vammainen henkilö, jonka tilantarve tarvittavien apuvälineiden tai vammaisen henkilön avustamisen tai hoidon vuoksi on erityisen suuri, otetaan enimmäisasumismenot huomioon yhtä henkilöä suuremman henkilöluvun mukaan kuin mitä ruokakunnan koko on.

Vakiintuneen käytännön mukaan tilaa vievinä apuvälineinä voidaan pitää esimerkiksi hengityslaitteita, pyörätuolia, CP-vammaisen seisonta- tai kävelytelineitä tai lisätilaa vaativia erityisvalmisteisia sänkyjä. Lisätilan tarve voi johtua myös siitä, että vaikeasti vammainen tarvitsee toimissaan hoitajaa, jolle joudutaan varaamaan asunnosta tilaa. Hoitajan tulee olla ruokakuntaan kuulumaton vammaisen avustaja. Päivisin vammaisen luona vieraileva hoitaja ei tarvitse asunnosta omaa tilaa.

Asumistukea laskettaessa kuukausitulona otetaan huomioon ruokakunnan jäsenen jatkuvat tai vuosittain toistuvasti saamat bruttotulot. Jatkuvana tulona pidetään vähintään kolmen kuukauden ajan tuen myöntämis- tai tarkistamisajankohdasta jatkuvaa tuloa. Jos tulot vaihtelevat edellä tarkoitetun kolmen kuukauden aikana, jatkuva kuukausitulo lasketaan keskiarvotulona sen tulon perusteella, jota ruokakunnan arvioidaan saavan vuoden aikana.

Ruokakunnan jäsenen yhteenlasketuista palkkatuloista ja yrittäjänä, maatalousyrittäjänä sekä apurahan saajana saaduista tuloista vähennetään ansiotulovähennyksenä 300 euroa kuukaudessa asumistuen määrää laskettaessa.

Perusomavastuuosuus on 42 prosenttia asumistuessa huomioon otettavista tuloista, joista on vähennetty täysimääräiseen tukeen oikeuttavan tulon määrä. Täysimääräiseen tukeen oikeuttava tulo vuonna 2021 on 606 euroa lisättynä 100 eurolla jokaista ruokakuntaan kuuluvaa aikuista ja 224 eurolla jokaista ruokakuntaan kuuluvaa lasta kohden. A:n ruokakunnalla täysimääräiseen tukeen oikeuttava tulo oli siten 1 154 euroa.

Saadun selvityksen mukaan A oli saanut palkkatuloa ajalla 1.1.2021–31.5.2021 yhteensä 12 216,51 euroa, jonka perusteella hänen kuukausitulonsa olivat 2 443,30 euroa. Ruokakunnan asumistukeen vaikuttavat kuukausitulot olivat 2 143,30 euroa ansiotulovähennyksen jälkeen. Perusomavastuu oli siten 0,42 x (tulot 2 143 – täysimääräiseen tukeen oikeuttavat tulot 1 154) = 415,38 euroa.

Saadun selvityksen mukaan A:n hyväksyttävät asumismenot 1.6.2021 lukien olivat 1 027 euroa kuukaudessa. Asumismenot ylittävät enimmäisasumismenot 657 euroa, joten asumistuki määräytyi enimmäisasumismenojen mukaan. Asumistuki oli 0,8 x (enimmäisasumismenot 657 - perusomavastuu 415,38) = 193,30 euroa.

Esitetyn selvityksen mukaan lapsen B vakinainen osoite ei ollut sama kuin A:n. Kyse oli vuoroasumisesta ja lapsi vietti joka toisen viikon A:n luona. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta totesi, että B:tä ei voitu laskea kuuluvaksi A:n ruokakuntaan, koska hänen vakinainen osoitteensa ei ollut sama kuin A:n. Asumistuen laskennan kannalta merkitystä ei ollut sillä, minkä verran lapsi vietti aikaa kummankin vanhemman luona. Näin ollen A:n ruokakuntaan luettiin hänen lisäkseen vain kaksi hänen luonaan vakinaisesti asuvaa lasta.

A oli esittänyt, että hänen lapsillaan oli aistiyliherkkyyksiä, jonka takia he tarvitsivat omat huoneet. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta totesi, ettei asiassa ollut esitetty selvitystä, jonka mukaan kyse olisi vaikeasta vammasta aiheutuvasta lisätilantarpeesta. Toimintaterapeutin käyntejä ei voida ottaa asumistuessa huomioon. Näin ollen muutoksenhakulautakunta totesi, että enimmäisasumismenoja ei voitu ottaa huomioon ruokakunnan todellista kokoa suurempina. 

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta totesi, että ruokakunnan asumistuki oli lain mukaan ja oikein määrätty, eikä ruokakunnalla ollut oikeutta suurempaan asumistukeen. Laki yleisestä asumistuesta on laskentaperusteiden suhteen ehdoton eikä mahdollista kohtuusharkintaa.