Kansaneläkelaitos antoi 28.9.2023 päätöksen, jolla A:n hakemus joustavasta hoitorahasta ajalle 1.10.2023 – 31.12.2023 hylättiin, koska A:n viikoittainen työaika ylitti edellytetyn enimmäistyöajan.

A vaati joustavaa hoitorahaa. Hän vetosi siihen, että teki töitä korkeintaan 30 tuntia viikossa ja hoiti alle 3-vuotiasta lastaan vuosilomapäivillä tai saldovapailla viikoittain.

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen.

Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 1 §:n mukaan kyseisessä laissa säädetään taloudellisista tuista, joilla tuetaan lapsen vanhempia ja muita huoltajia lapsen hoidon järjestämisessä sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa.

Saman lain 13 §:n mukaan Suomessa tosiasiallisesti asuvalla alle kolmevuotiaan lapsen vanhemmalla tai muulla huoltajalla, joka osallistuu lapsen hoitoon, on oikeus saada joustavaa hoitorahaa:

1) 269,24 euroa kalenterikuukaudessa, jos hänen keskimääräinen viikoittainen työaikansa on enintään 22,5 tuntia tai enintään 60 prosenttia alan tavanomaisesta kokopäivätyön työajasta; tai

2) 179,49 euroa kalenterikuukaudessa, jos hänen keskimääräinenviikoittainen työaikansa on enemmän kuin 22,5 tuntia mutta enintään 30 tuntia tai enintään 80 prosenttia alan tavanomaisesta kokopäivätyön työajasta.

A oli Kansaneläkelaitokselle 25.9.2023 toimitetulla hakemuksella hakenut joustavaa hoitorahaa ajalle 1.10.2023–31.12.2023. Hän oli ilmoittanut työskentelevänsä työ- tai virkasuhteessa. Hakemuksessa A oli ilmoittanut kokonaistyöaikansa olevan yli 22,5 tuntia, mutta enintään 30 tuntia viikossa. Kokonaistyöaika oli yli 80 prosenttia alan tavanomaisesta kokonaistyöajasta. Viestissä 28.9.2023 A oli todennut, että työnantajan HR-osaston mukaan hän tekee 100 prosenttista työaikaa, vaikka hän työskenteleekin lyhennettyä työviikkoa erilaisten poissaolosyiden, kuten vuosilomapäivien ja saldovapaiden vuoksi.

Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamista koskevien esitöiden (HE 129/2013) mukaan esityksen tavoitteena on lisätä pienten lasten vanhempien ja muiden huoltajien mahdollisuuksia sovittaa yhteen perhe- ja työelämä nykyistä joustavammin parantamalla heidän taloudellisia mahdollisuuksiaan osa-aikaiseen työskentelyyn. Alle kolmevuotiaan lapsensa hoitoon osallistuva vanhempi tai muu huoltaja voi saada etuutta välittömästi aloittaessaan uudessa työssä tai nykyisessä työssään, jossa työaikaan liittyvä edellytys täyttyy. Joustavan hoitorahan hakijan tulee esittää Kansaneläkelaitokselle selvitys keskimääräisestä viikoittaisesta työtuntimäärästä tai alan tavanomaisesta kokopäivätyön työajasta.

Kansaneläkelaitoksen etuusohjeiden mukaan hakijan kokonaistyöajan tulee olla keskimäärin enintään 30 tuntia viikossa tai enintään 80 prosenttia alan tavanomaisesta kokopäivätyön kokonaistyöajasta. Kokonaistyöaikaa laskettaessa huomioidaan kaikki työsuhteessa ja yrittäjänä tehdyt tunnit yhteenlaskettuina. Työajan tulee toteutua haetulla ajalla. Työaikaa ei tarvitse nimenomaisesti lyhentää, vaan se on voinut jo ennestäänkin olla enintään 30 tuntia viikossa. Työ- ja virkasuhteessa olevien henkilöiden työaika selvitetään työnantajan todistuksella kokonaistyöajasta. Työnantajan tulee ilmoittaa kokonaistyöaika siten, että siinä on huomioitu kaikki työsuhteessa tosiasiallisesti tehdyt tunnit yhteenlaskettuina. Poikkeuksellisesti muukin työnantajalta saatava luotettava kirjallinen selvitys käy, jos siitä saadaan ratkaisun tekemiseen tarvittavat tiedot. Esimerkiksi tilanteessa, jossa asiakas hakee joustavaa hoitorahaa siten, että hän työskentelee neljä päivää viikossa ja on yhden työpäivän viikosta vuosilomalla, hänen konkreettinen työaikansa täyttää joustavan hoitorahan työaikaedellytykset. Mutta koska hakijan työaikaa ei ole sovittu muutettavaksi tietylle ajalle, vaan hänen keskimääräinen viikoittainen työaikansa on vain vuosiloman johdosta pienempi kuin yleensä, työnantaja ei voisi antaa todistusta, jonka mukaan työntekijän työaika olisi sovittu esimerkiksi alle 30 tunniksi viikossa. Vuosiloman vuoksi ei työntekijän työaikaa muuteta työnantajan kanssa sopimalla ja työntekijä saa vuosiloman ajalta normaalin palkkansa. Näin ollen asiakkaalla ei ole oikeutta joustavaan hoitorahaan. Sama koskee myös liukuvaa työaikaa käyttäen saatuja saldovapaita, jotka eivät lyhennä keskimääräistä viikoittaista työaikaa.

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta totesi, että Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 20 §:n mukaan Kansaneläkelaitos voi yhdenmukaisen ratkaisukäytännön varmistamiseksi antaa ohjeita etuuksien käsittelemisestä. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta totesi, että Kansaneläkelaitoksen etuusohjeet ovat laintulkintaohjeita, joita Kansaneläkelaitoksessa käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa. Ohjeet on tarkoitettu ensisijaisesti Kansaneläkelaitoksen ja sen yhteistyötahojen käyttöön. Etuusohjeet eivät ole sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakuntaa sitovia oikeusohjeita, mutta korvauskäytännön yhtenäisyyden turvaamiseksi ne voidaan ottaa soveltuvin osin huomioon.

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta totesi, että A:n konkreettinen työaika täytti hänen oman ilmoituksensa mukaan joustavan hoitorahan myöntämiselle asetetut työaikaedellytykset. Tästä huolimatta huomioiden myös lain tarkoituksen sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta katsoi, ettei A:lla ole oikeutta joustavaan hoitorahaan ajalla 1.10.2023–31.12.2023. Joustavan hoitorahan tavoitteena on lisätä pienten lasten vanhempien mahdollisuuksia sovittaa yhteen perhe- ja työelämäparantamalla heidän taloudellisia mahdollisuuksiaan osa-aikaiseen työskentelyyn. Työnantajan selvitystä kokonaistyöajasta ei ollut esitetty. A:n oman selvityksen mukaan hän ei ollut sopinut työnantajan kanssa työaikaa muutettavaksi tietylle ajalle, vaan A:n keskimääräinen viikoittainen työaika oli vain vuosiloman ja saldovapaiden johdosta pienempi kuin yleensä. A sai selvitysten mukaan normaalia täyden työajan palkkaa, eikä hänelle aiheutunut ansionmenetystä.