Kansaneläkelaitos antoi 16.5.2023 päätöksen, jolla A:ta koskeva hakemus alle 16-vuotiaan vammaistuesta hylättiin. Päätöksen perustelujen mukaan lapsen hoidosta ei arvioitu aiheutuvan tavanomaista suurempaa, vähintään viikoittaista rasitusta ja sidonnaisuutta. Astmaa sairastavan lapsen hoidosta ei katsota aiheutuvan perusvammaistukeen oikeuttavaa rasitusta ja sidonnaisuutta, jos hoito on vakiintunut ja hän pysyy pääsääntöisesti oireettomana säännöllisellä tulehduksenvastaisella lääkityksellä. Lisäksi lapsella oli diagnosoitu atooppinen ekseema. Atooppista ekseemaa sairastavan lapsen hoidosta ei katsota aiheutuvan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta, jos lapsella on läiskäinen ja vain osissa vartaloa esiintyvä ekseema, jota hoidetaan perusvoiteilla ja I – II -ryhmän kortisonivoiteilla.

A:n huoltaja vaati alle 16-vuotiaan vammaistuen myöntämistä. Hän vetosi siihen, että A:lla oli säännöllinen astmalääkitys, ja aina flunssan yhteydessä lapsen vointia oli seurattava tarkemmin. Ihottuma paheni herkästi stressistä, ja se peitti koko lapsen kehon. Perusvoide oli käytössä kahdesti päivässä, kortisonikin toistuvasti.

Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen.

Oikeus vammaistukeen on alle 16-vuotiaalla lapsella, jonka sairauteen, vikaan tai vammaan liittyvästä hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu vähintään kuuden kuukauden ajan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta verrattuna vastaavanikäiseen terveeseen lapseen. Vammaistukena myönnetään perusvammaistukea 102,85 euroa kuukaudessa vuonna 2023, jos edellä tarkoitettu rasitus ja sidonnaisuus on vähintään viikoittaista.

Vammaisetuuksista annettua lakia koskevan hallituksen esityksen (HE90/2006) yleisperustelujen mukaan lapsen hoitotukea [alle 16-vuotiaan vammaistukea] myönnettäessä tarveharkinta tapahtuu lapsen tarpeista lähtien, koska kyse on lapselle suunnatusta tuesta. Tarveharkinta ei perustu lapsen vanhempien tai perheen taloudellisiin tai muihin olosuhteisiin. Tukea ei myönnetä yksinään vamman tai sairauden lääketieteellisen diagnoosin perusteella. Huomioon otetaan lisäksi lapsen yksilölliset olosuhteet. Myös lapsen ikä vaikuttaa arvioinnissa.

A:n terveydentilasta saadun lääketieteellisen selvityksen mukaan hänellä oli todettu allerginen astma, atooppinen ekseema ja muu allerginen nuha. Astmadiagnoosi oli perustunut kahteen obstruktioon, ensimmäisen obstruktion jälkeisiin oireisiin, oireiden helpottumiseen lääkehoitokokeilun aikana sekä astman riskitekijöihin. A:lle oli aloitettu säännöllinen Flixotide lääkitys kaksi kertaa päivässä. Hän oli hyötynyt lääkityksestä selkeästi. Rasituksen sieto oli oleellisesti parantunut ja limaisuus loppunut. Avaavan lääkityksen tarvetta oli pääsääntöisesti vain hengitystieinfektioiden yhteydessä. Iho oli pysynyt siistinä perusvoiteilla rasvauksella kaksi kertaa päivässä sekä tarvittaessa käytettävillä miedoilla kortisonivoiteilla.

Saadun selvityksen mukaan A:lla oli ikäistään enemmän ohjauksen ja avuntarvetta lääkityksen toteuttamisessa. Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta totesi, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan pelkästään säännöllisen lääkityksen toteuttamisesta ei katsota aiheutuvan tavanomaisesta poikkeavaa rasitusta ja sidonnaisuutta. Myöskään perusvoitein ja miedoin kortisonivoiteinhoidettavasta atooppisesta ihottumasta ei katsota aiheutuvan tavanomaisesta poikkeavaa rasitusta ja sidonnaisuutta. A:n astma ja atooppinen ihottuma olivat esitetyn lääketieteellisen selvityksenperusteella pysyneet säännöllisellä hoidolla hallinnassa. Astmalääkityksen toteuttamisessa ei ollut myöskään todettu vaikeuksia. Näin ollen sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta totesi, ettei A ollut oikeutettu alle 16-vuotiaan perusvammaistukeen.